Mitä on lasten jooga?

Ajattelin tässä kirjoituksessa vähän avata, mitä Lempeän lapsijooga oikein on.

Lapsijooga mitä ohjaan, pohjaa hatha-joogaan, mikä on kehokeskeinen joogan suuntaus. Lapsijooga koostuu viidestä eri elementistä:

  1. Fyysisistä kehoharjoituksista

    Nämä harjoitukset vaihtelevat jännityksen ja rentoutuksen välillä. Fyysisillä harjoituksilla mm. vahvistetaan kehoa, tuetaan motoriikan kehitystä, sekä kohotetaan yleisesti fyysistä kuntoa. Harjoituksilla on verenkiertoa elvyttävä vaikutus, sekä ne tukevat lapsen kehotuntemusta. Fyysisten harjoitteiden avulla vahvistetaan myös eri aivopuoliskojen keskinäistä toimintaa ja luodaan uusia hermoyhteyksiä. Mitä paremmin aivojen eri osa-alueet ovat yhteydessä toistensa kanssa, sitä helpompaa on ajattelu ja oppiminen.

  2. Hengitysharjoituksista

    Lapsijoogassa erityistä huomiota kiinnitetään luontaiseen hengitykseen, sekä rentouttavaan vatsahengitykseen. Hengitys ja mielen olotila ovat toistensa peilejä. Luontaista hengitystä tutkitaan lepoasennoissa, liikkeessä, liikkeen jälkeen, sekä rentoutuksessa.

  3. Kontemplaatio- ja keskittymisharjoituksista

    Näissä harjoituksissa mieltä ns. kasataan keskittymään yhteen asiaan. Keskittymisharjoitukset kulkevat käsikädessä tasapainoharjoitusten kanssa.

  4. Visualisoinnista

    Visualisoinneilla, eli mielikuvittelemalla, lapsi saa havainnon omasta kyvystään visualisoida, luoda ja käyttää omia mielikuvia. Hän oppii itsenäistä, muista riippumatonta ajattelua. Lapsijoogassa visualisoidaan ensin hyvin konkreettisista kohteista käsin, kuten värit, tai eri hedelmät, kohti abstraktimpia kohteita, kuten maisemat.

  5. Mieltä rauhoittavista harjoituksista

    Nämä harjoitukset ovat oleellisia sille, että ollaan läsnä tässä hetkessä, ei ole tarvetta edetä minnekään, eikä ole ns. mitään määrättyä päämäärää mikä pitää saavuttaa. Lapsi saa sekä keholle, että mielelle rauhan ja kokemuksen siitä, miten hän voi tukea omaa hyvinvointiaan rauhoittumalla. Hän saa kokemuksen siitä, miten hän voi itse saatella itsensä rentoutumaan esimerkiksi hektisessä elämän menossa. Rauhallinen ja selkeä mieli tukee sitä, että lapsi voi kokea oman elämänsä mielekkäänä ja hän saa mahdollisesti objektiivisemman näkemyksen oman elämän tilanteista, olivatpa ne “hyviä tai huonoja”.

Lapsijoogassa pohjalla on ajatus siitä, että jokainen lapsen tekemä liike on oikein. Kuitenkin minun rooli ohjaajana on auttaa lasta tekemään liikkeitä niin, että ne ovat hänelle turvallisia ja tukevat hänen kehitystään. Lapsijoogassa edetään askeleittain kohti vaikeampia asentojen muotoja. Vaikka lapset ovat usein hyvin joustavia, heillä ei vielä välttämättä ole tarvittavaa lihaksistoa tukemassa asentoja ja sen takia ensin vahvistetaan lihaksistoa. Mikään ei saa lapsijoogassa tehdä kipeää. Jokainen lapsi saa tutustua eri liikkeisiin omassa tahdissaan, eikä kenenkään tarvitse koskaan ylittää omia rajojaan. Ohjaajana minulle on tärkeää tukea lapsia tutkimaan omia rajojaan ja sitä, mikä tuntuu hyvältä. Tunneilla ensisijaisia arvoja ovat: turvallisuus (niin fyysisesti kuin henkiselläkin tasolla), postiivinen pedagogiikka, tasa-arvo, sekä yhteisöllisyys. Koen, että olen onnistunut ohjaustyössäni kun lapsilla on ollut kivaa, he ovat saaneet onnistumisen kokemuksia, ovat kyenneet pysähtymään itsensä äärelle, ovat uskaltaneet kokeilla uutta ja ovat tunteneet olevansa turvallisessa ympäristössä.

Lapsijoogassa en käytä termejä: namaste, chakra, energia, eikä lapsijoogassa kukaan kumarra ketään. Sen sijaan olemme yhdessä oppimassa ja jakamassa tuokioiden ajan tilan, missä jokaisella on oma tärkeä roolinsa osana ryhmää.

Lapsijooga auttaa mieltä ja kehoa tulemaan joustavammiksi, jolloin voimme elää terveinä ja myötätuntoisina kokonaisuuksina ympäröivän maailman kanssa.

Valmistuin keväällä 2018 Helsingin Seudun Kesäyliopiston Yoga&Therapy:n kokonaisvaltaisen lapsijoogan koulutuksesta, missä kouluttajanani toimi Sonja Kemppainen.

Edellinen
Edellinen

Turvan tunteen vahvistaminen

Seuraava
Seuraava

Tekemiseen antautuminen