Mindful Parenting – tietoisesti läsnäoleva vanhemmuus
Mitä on mindfulness vanhemmuudessa – tietoisesti läsnäoleva vanhemmuus?
Koska koulutan ja ohjaan tietoisen vanhemmuuden kursseja, haluaisin avata tarkemmin, mistä on oikein kyse.
Avaan ensin lyhyesti termin mindfulness. Eli tietoinen läsnäolo.
Mitä sillä oikeasti tarkoitetaan? Tietoinen läsnäolo on harjoitus, missä tuodaan huomio käsillä olevan elämän kokemukseen tarkoituksella. Arvottamatta, uteliaalla ja avoimella asenteella havainnoidaan; mitä tässä hetkessä on meneillään. Keskeisenä harjoittamisessa on avoin ja utelias asenteen laatu. Mitään ei lähdetä tuomitsemaan vaan ilmeneviin asioihin, olipa ne sitten sisäisiä tai ulkoisia, pyritään suhtautumaan avoimen uteliaasti ja vain tarkkaillen niitä, ilman samaistumista. Esimerkiksi, teen päätöksen, että nyt istahdan hetkeksi alas ja ”huokaisen”. Menee muutama sekunti ja huomaan alaselän olevan kipeä. Sen sijaan että A/ heti rynnistän särkylääkepurkille, tai B/alan kertoa itselleni tarinoita tuosta selän tuntemuksesta ja kohta olen jo varaamassa aikaa lääkärille, valitsen vaihtoehdon C:n.
Vaihtoehto C:ssä huomaan tuntemuksen, hengitän rauhassa ja olen tuntemuksen kanssa ihan rauhassa. Tarkkailen sitä ikään kuin etäämmältä. Tutkin uteliaasti tuntemuksen muuttuvaa luonnetta. En samaistu tuntemukseen, vaan annan sen olla ”vain” tuntemus.
Lopulta kun ”hängäshdystaukoni”, n. 10min on päätöksessä, tutkin, mitä tarvitsen oikeasti. Onko se liikuntaa, venyttelyä vai onko kyseessä kipu mihin todella tarvitsen vaikka sen särkylääkkeen.
Tietoisesti läsnäolevan vanhemmuuden harjoittamisen tavoitteena tuoda vanhemmuuteen ja suhteeseen lapsen kanssa tarkoituksella tuota tietoista läsnäoloa, edelleen painottaen asenteenlaatuna uteliaisuutta, avoimuutta ja hyväksyntää/sallivuutta. Siinä harjoitellaan reagoimaan harkiten lapsen käyttäytymiseen tai toimintaan verrattuna pelkkään reagoimiseen.
Harjoitetaan hyväksyvää, sallivaa asennetta sekä lasta, että itseä kohtaan.
Kun vanhempi tavoitteelisesti vaaliii tällaista suhdetta lapsen kanssa, se ei pelkästään vahvista vanhemman ja lapsen välistä suhdetta vaan voi myös johtaa muihin hyvinvointia tukeviin hyötyihin.
Kyse on halusta sitoutua nykyhetkeen ja sen kokemiseen ilman, että antaa menneisyyden tai tulevaisuuden tunteiden tai traumojen värittää kokemustasi tai - mikä vielä tärkeämpää - reaktiota. Lapselle saattaa silti vastata vihaisesti tai turhautuneesti, mutta nyt vastaus tulee tiedostuneemmasta paikasta, ei puhtaasti automaattisesta paikasta.
Tietoisen vanhemmuuden harjoittamisen keskiössä on kolme pääelementtiä:
suunnataan tietoisuus ja huomio käsillä olevaan hetkeen tarkoituksella
tavoitteellisuus ja halu ymmärtää lapsen käytöstä
asenne – tuomitsematon, myötätuntoinen, hyväksyvä
Mitä taitoja tietoisen vanhemmuuden harjoittaja voi harjoittaa käytännön tasolla?
Kuunteleminen. Tämä tarkoittaa kuuntelemista ja läsnäoloa lapselle aidosti, täydellä huomiollasi. Tämä voi vaatia valtavasti kärsivällisyyttä ja harjoittelua.
Tuomitsematon hyväksyntä. Käsillä olevaa hetkeä ja tilannetta lähestytään tuomitsematta omia tai lapsen tunteita. Hyväksytään se, mikä yksinkertaisesti on läsnä. Tuomitsemattomuus tarkoittaa myös luopumista lasta koskevista epärealistisista odotuksista.
Emotionaalinen tietoisuus. Tunnetietoisuuden mallintaminen on avainasemassa opettaessasi lapsesi tekemään samoin. Aina on tunteita, jotka vaikuttavat tilanteisiin, olivatpa ne sitten muodostuneet kauan sitten tai ovat ohikiitävämpiä. Tietoisuus tunteista ja työskentely niiden kanssa liittyy keskeisesti tietoisen vanhemmuuden harjoittamiseen.
Itsesäätely. Lyhyesti sanottuna: se on ajattelemista ennen toimimista, jotta vältytään ylireagoilta. Tämä tarkoittaa, että ei anneta tunteiden laukaista välittömiä reaktioita, kuten huutamista tai muuta automaattista käyttäytymistä.
Myötätunto. Et ehkä ole samaa mieltä lapsesi toimista tai ajatuksista, mutta tietoinen vanhemmuus rohkaisee vanhempia myötätuntoon. Tämä edellyttää empatiaa ja halua ymmärtää lapsen sen hetkinen asema/tila. Myötätuntoa ulotetaan myös itseä kohtaan vanhempana; aina asiat ei mene odotetusti/toivotusti/tms. ja silloin harjoitellaan tarjoamaan myötätuntoista suhtautumista itseä kohtaan.
Mitä hyötyä tietoisen vanhemmuuden harjoittamisesta sitten olisi?
On olemassa lukuisia tutkimuksia, jotka ovat tarkastelleet mindfulnessin ja mindfulness-vanhemmuudessa liittyviä mahdollisia etuja. Vanhemmille näitä etuja on esimerkiksi stressin ja mielialahäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, väheneminen.
Eräässä pienessä tutkimuksessa 2008 -luvulta tutkittiin mindfulness harjoittamisen hyötyjä raskaana (kolmannella kolmanneksella ) oleville naisille. Mindfulnessia harjoittaneilla naisilla oli paljon vähemmän ahdistusta ja he rapostoivat harvemmin negatiivisista mielialoista. (lähde: C. Vieten, J. Astin - Effects of a mindfulness-based intervention during pregnancy on prenatal stress and mood: results of a pilot study)
Yksi tutkimus, osoitti, että harjoittamisen hyödyt saattavat ulottua harjoittavan vanhemman lisäksi perheen yleiseen hyvinvointiin. Mindfulness-koulutuksen lisääminen olemassa olevaan vanhemmuusohjelmaan näytti vahvistavan vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. (lähde: K. Wong, L. Hicks, T. Seuntjens, ym. - The Role of Mindful Parenting in Individual and Social Decision-Making in Children)
Yleisesti tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että harjoittamisesta saadut koetut hyödyt voivat johtua vanhemman kyvystä "reagoida rakentavasti" stressitekijöihin niiden ilmaantuessa verrattuna siihen, että he reagoivat reakstiosta käsin, mikä mahdollisesti etäännyttää vanhempaa lapsesta/lasta vanhemmasta.
Muita mahdollisia tietoisen vanhemmuuden harjoittamisen etuja:
parantaa vanhempien ja lasten välistä kommunikaatiota
vähentää ykivilkkauden oireita
parantaa koettua tyytyväisyyttä suhteessa vanhemmuuteen
vähentää aggressioita
alentaa masennuksen tunteita
vähentää stressiä ja ahdistusta
edistää vanhempien yleistä osallistumista
saa vanhemmuuden tuntumaan siltä, että se vaatii vähemmän vaivaa
(lähde: S. Bögels, K. Restifo – Mindful Parenting)
Miksi tietoinen vanhemmuus on harjoitus?
Elämä lapsen kanssa on koko elämän ajan muuttuva prosessi. Joka päivä tulee jotakin uutta, se mikä toimi eilen ei enää tänään toimikaan. Lapsi kasvaa ja kehittyy koko ajan. Olipa kyse sitten pienestä lapsesta tai jo aikuisuudessa olevasta lapsesta. Samoin me vanhempina muutumme ja kasvamme koko ajan. Vanhenemme ja (toivottavasti) viisastumme. Haluan käyttää sen takia sanaa harjoitus, koska tietoisen vanhemmuuden valitseminen on jotain, mikä pitää valita joka päivä uudelleen. Siinä ei ole mitään päätepistettä jolloin olisi ns. valmis. Vaan siitä päivästä lähtien, kun vanhemmuuden ihme meitä koskettaa, siihen päivään saakka kun siirrymme tuonpuoleiseen, tämä elämän mittainen harjoitus seuraa meidän mukana. Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä aloittaa 😉
tietoisen vanhemmuuden valitseminen on jotain, mikä pitää valita joka päivä uudelleen
Jos sinua kiinnostaa valita tietoisen vanhemmuuden harjoittaminen, olet sydämellisesti tervetullut Lempeän mindfulnessia vanhemmille kursseille mukaan.
Olen sitä mieltä, että jokainen lapsi ansaitsee läsnäolevan vanhemman ja teen parhaani, että omalta osaltani edistän sen toteutumista.