Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kehittää varhaiskasvatukseen toimintamalleja, joiden avulla vahvistetaan jo pienten lasten tunne-ja vuorovaikutustaitoja.
Yle uutisoi 3.11.2022 että opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kehittää varhaiskasvatukseen toimintamalleja, joiden avulla vahvistetaan jo pienten lasten tunne-ja vuorovaikutustaitoja.
”Tunne- ja vuorovaikutustaidot on yksi kymmenestä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteista. Tutkijoiden mielestä tavoitteita on liikaa ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen osuus jää kuitenkin niissä liian laimeaksi.
– Niiden pitäisi olla tavoitteista tärkeimpiä, sillä ne luovat lapselle pohjan pitkälle tulevaisuuteen, yliopistotutkija Eija Sevon muistuttaa.”
On hienoa, että päättäjätasolla asti on tunnistettu ja tunnustettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelun merkitys jo varhaislapsuudessa.
Jutussa oli nostettu esiin Tuikku -pilotti ja sen materiaalit, minkä avulla tunne- ja vuorovaikutustaitoja on harjoiteltu pilottiin osallistuneissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Jutusta ei käy ilmi, miten henkilöstöä on koulutettu käyttämään ko. materiaalia tai onko henkilöstö itse harjoitellut omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan pilotin aikana.
Lapsi omaksuu kielen, kulttuurin, sekä suurimman osan tavoista toimia yhteisössä, alle kouluikäisenä. Aikuisten antama esimerkki ja malli toimia tunteiden kanssa sekä vuorovaikutustilanteissa on avainasemassa varhaiskasvatusikäisten kohdalla, sillä sieltä lapset ammentavat tietoaan. Erilaisia tunnemateriaaleja tuntuu olevan laajasti tänä päivänä tarjolla, mikä on tietysti mahtavaa. On paljon mistä valita juuri omalle ryhmälle sopivaa materiaalia. Kuitenkin edelleen itse nostaisin keskiöön lasten parissa työskentelevien omat tunne- ja vuorovaikutustaidot. On vaikea opettaa toista uimaan, jos ei itsekään osaa uida.
”– Päiväkoteihin muutama vuosi sitten tehdyn kyselyn perusteella arkeen kaivattiin helposti lähestyttäviä keinoja, jotka eivät kuormita arkea. Samalla henkilökunnan osaamista on haluttu vahvistaa, kertoo tutkija Merja Koivula.” Päiväkotien henkilöstö on jo arjessa kuormittunutta esim. henkilöstövajeiden takia. Kuormittuneena kukaan ei ole paras versio itsestään ja ilmapiirissä, missä jo muutenkin ollaan äärirajoilla, on tuskin kovin hedelmällistä alkaa ottamaan ”taas uusia menetelmiä käyttöön”. Jos henkilöstö saataisiin ensin itse omaksumaan erilaiset tunne- ja vuorovaikutusmenetelmät osaksi omaa arkea, silloin he toimisivat jo pelkästään mallina lapsille, jolloin lapset voivat omaksua rakentavia tapoja toimia tunteiden kanssa. Taitojen harjoitteleminen voisi parhaimmillaan sujua luonnostaan osana elämää päiväkodissa ilman, että tarvitaan esim. erillisiä tuokioita tai materiaaleja. Tämä on esimerkiksi minun tarjoamien kurssien tavoite. Toivon myös tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittelua, ns. interventiota, missä taitoihin syvennytään pidemmäksi jaksoksi sitoutuen esim. ammatillisiin koulutuksiin, mistä valmistutaan työskentelemään lasten pariin.
lähde:
https://yle.fi/uutiset/74-20002751?fbclid=IwAR0WnxG95RrRi2E2KRdh01xQWxadznyFQyd-44p00I6cJfLnfb70z-0-H38